maanantai 30. marraskuuta 2015

Etätehtävä ERKONOMIA

Ohjeita tarjoilijalle, miten hänen kannattaa kiinnittää huomiota kyseiseen asiaan.

ERKONOMIA

Terveysvaarat:

Tupakinsavu, melu, huonovalaistus, lisääntyvä yötyö ja epäsäännölliset työajat, kiire, seisomatyö, nostaminen ja kantaminen sekä väkivallan uhka.

Tapaturmien aiheuttajat:

Työvälineet, liukkaat lattiat, sekä koneet ja laitteeet.

Vammoja:

Erilaiset haavat, palovammat sekä ylä -ja alaraaja vammat

TYÖVAATTEILLA EI ULOS.

Hyvät kengät millä olla jalkojen päällä.

Opettele heti nostamaan oikein,(esim pakit tiskikoneeseen ja pois jos ja kun se se ei ole pöytätasossa)

ettei ota selänpäälle. Sama kantamisessa.

Varoita muita jos tiedät lattian olevan liukas, tai uunipeltien olevan kuumia.

Koneiden ja laitteiden opettelu ennen käyttöä. Palovammoilta pystyy ehkäisemään oikeanlaisella työvaatetuksella ja työvälineillä.

Myös veitsen käsittelyyn on omat työhanskansa.

maanantai 23. marraskuuta 2015

Viinit moniste

MAKU JA MUUT OMINAISUUDET:

Punaviini vai valkoviini? Eli tumma vai vaalea rypäle? Marjainen? Hedelmäinen?raikas?

Shiraz/syrah:

Syrahin tunnusomaisena piirteenä pidetään hyvin syvää sinipunaista värisävyä, mausteisuutta ja marjaisuutta mutta myös suklaan, kahvin ja pippurin maut ovat tavanomaisia.

Sauvingnon blanc:

Sauvignon Blanc -rypäleet ovat aromikkaita, uutospitoisia ja hapokkaita.

Vaalea rypäle, hedelmäinen

Pinot noir:

Tumma rypäle, marjainen ja raikas

Cabernet sauvignon:

Tumma rypäleinen, ominaisuutena se on karhea,tanniininen,hapokas, hedelmäinen ja mehevä

Merlot:

Merlot rypäleet ovat tummia suurehkoja, ohutkuorisia ja täynnä aromiaineita. Ne sisältävät vähän parkkihappoja, joten niistä valmistetut viinit eivät ole liian tanniinisia ja niissä on juuri sopivasti hapokkuutta.Merlot’n aromeissa voi erottaa kypsää hedelmäisyyttä ja punaisia marjoja, kuten herukkaa ja puolukkaa.

Riesling:

Rieslingin maku on hunajainen ja raikas, ja se on luonnostaan melko hapokas, vaalea rypäle.

Chardonnay:

Vaalea rypäle,

Chardonnay on maultaan raikas, ja halvimmat Chardonnayt voivat maistua vetiselle. Useimmiten Chardonnayn kuitenkin tunnistaa jokseenkin hedelmäisestä mausta, ja aromit heijastavat yleensä voimakkaasti viinin kasvupaikan oloja sekä valmistustapoja.

Samppanjan valmistusvaiheet:

Shampanja on Champagnen alueella (145 km Pariisista koilliseen ) tietyllä valmistusmenetelmällä valmistettua kuohuviiniä.

1.Ensimmäinen käyminen käyminen Rypälemehu siirretään puristusasemalta käymistankkeihin ja siihen lisätään viinihiivaa. Useimmiten käyminen tapahtuu 18-20°C lämpötilassa ruostumattomassa teräsastiassa, mutta jotkut valmistajat käyttävät myös tammitynnyreitä. Tammen käyttö antaa samppanjalle oman tummemman vivahteensa. Ensimmäinen käyminen kestää n. 10 päivää, jonka jälkeen alkoholipitoisuus on n. 10,5%. Sekoittamisen vuoksi on välttämätöntä käyttää eri kylien, palstojen, rypäleiden ja puristusten viinit erikseen perusviineiksi.

2.Hiiva Rypäleiden pinnalla on luonnonhiivaa, joka aloittaa viinin käymisprosessin. Lähes poikkeuksetta mehuun lisätään myös viinihiivaa. Hiivojen valinnalla on tavattoman suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Samppanjahiivojen ominaisuutena on käyminen hyvin matalassa lämpötilassa ja korkeassa paineessa.

3.Malolaktinen käyminen Joskus ensimmäisen käymisen ohella tapahtuu myös malolaktinen käyminen. Malolaktinen käyminen kestää n. 7-8 vuorokautta. Jotkut tuottajat pyrkivät välttämään tätä, jos tavoitteena on hapokas samppanja. Malolaktinen käyminen pehmentää viinin suuntuntumaa ja tuottaa voin ja toffeen aromeja.

4.Sekoittaminen on samppanjanvalmistuksen tärkein vaihe. Sekoittaja valitsee perusviineistä ne, joilla saadaan aikaan kunkin talon tyylinen mahdollisimman hieno juoma. Pelkältään melko mitäänsanomaton viini saattaakin toimia muiden viinien yhdistävänä tekijänä. Tehtävä on vaativa sillä perusviinejä voi olla käytössä useita satoja, ja vakiosamppanjan sekoitukseen käytetään myös aikaisempien vuosien reserve-viinejä, joita valmistajat ovat varastoineet hyvinä vuosina. Näiden reserve-viinien avulla tasalaatuista vakiosamppanjaa voidaan tuottaa vuodesta toiseen, vaikka sää olisikin aiheuttanut heikomman tai pienemmän sadon.

5.Toinen käyminen Sekoitettu viini suodatetaan ja siihen lisätään ennen pullotusta liqueur de tirage seos, jonka tärkeimmät osat ovat hiiva ja ruokosokeri. Viini pullotetaan ja suljetaan kruunukorkilla ja laitetaan telineisiin makuuasentoon kellariin, jonka lämpötila on yleensä 10°C, enimmillään 12°C. Toinen käymien tapahtuu siis pullossa ja siinä syntyvä hiilidioksidi liukenee viiniin. Näin samppanja saa kuplansa ja alkoholipitoisuus nousee n. 12 %:iin. Toinen käyminen tapahtuu hyvin hitaasti, mikä antaa viineille monimuotoisuutta ja vivahteita. Se kestää muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen. Käymisen aikana pulloon syntyy hiivasakkaa, joka poistetaan lopulta korknivaihdon yhteydessä. Ensin viinin jätetään kypsymään sakan päälle, ja tämä voi kestää 15 kuukaudesta useisiin vuosiin.

6.Tanssitus Perinteisesti tanssituksessa, remuage, pulloja käännellään sitä varten suunnitellussa telineessä. Pulloa käännetään päivittäin ja teline asetetaan hieman pystympään asentoon. Lopulta pullo on telineessä pystyasennossa korkki alaspäin ja sakka on valunut hellävaraisesti pullon kaulaan. Aikaa tähän on kulunut 8-12 viikkoa Nykyaikaisempi menetelmä on varastoida pullot metallisiin kuljetushäkkeihin ja kiinnittää häkki tietokoneohjattuun gyropaletteen, joka tekee saman työn kahdeksassa päivässä.

7.Autolyysi Tanssituksen jälkeen viini jätetään kypsymään pystyasentoon , sur point, hiivasakan päälle. Lain mukaan lyhin kypsytysaika samppanjalle on 15 kuukautta, josta 12 kk hiivasakan päällä, mutta näin lyhyessä ajassa ei autolyysi ehdi vaikuttamaan samppanjan makuun..

8.Korkinvaihto Dégorgement. Pullokypsytyksen jälkeen pullo on pystyasennossa korkki alaspäin ja toisessa käymisessä syntynyt sakka on pullon kaulassa. Pullon kaula jäädytetään -30°C lämpötilaan. Pullo avataan ja sisällä oleva paine työntää jäätyneen sakan ulos. Samalla menetetään hiukan viiniä. Vajaus korvataan samalla viinillä sekä sokerisella liqueur d'expédition liuksella. Sokeriannostus, dosage, tasaa hieman samppanjan hapokkuutta sekä peittää makuvirheitä. Parempiin samppanjoihin lisätään vähemmän sokeria, joihinkin ei ollenkaan.

Missä sijaitsee champagne?

Shampanja alueella (145km pariisista koiliseen)

Mitkä kolme asiaa saavat viinin säilymään parhaiten?

1.tasaisen viileässä

2.sopivan kosteassa

3.pimeässä paikassa (esim kellari)

Punaviinin;

Säilytyslämpötila 10-13astetta, kosteusprosentti 50-80, sokeripitoisuus 5-25 ja tarjoilulämpötila 16-18astetta.

Pplasi

Valkoviinin;

Säilytyslämpötila 5-10, kosteusprosentti en löytänyt vastausta, sokeripitoisuus 5-30 ja tarjoilulämpötila 8-16

Vvlasi

Roseviinin;

Säilytyslämpötila 7-10,kosteusprosentti -, sokeripitoisuus 3-35 ja tarjoilulämpötila 8-16

Rvlasi on sama kuin valkoviinilasi.

Mitä makeampi juoma, sitä viileämpi tarjoilulämpötila!!

Selvitä viinin tarjoilun vaiheet:

1. Näytä etiketti, esittele (nimi,maa, rypäle, vuodi ja hinta)

2. Poista korkin folio (ei koko kaulasta) ruuvaa korkkia pysty suoraa keskeltä korkkia, ei läpi asti.

3. Kun ruuvi on riittävän syvällä, nosta avaajalla pullon reunasta, niin että korkki on puoliksi ulkona, loppu korkki käsin.

4. Tarkista korkki (haju,rakenne,että korkki on ehjä ja ettei korkki ole liian kuiva.

5.kaada asiakkaalle tilkka viiniä lasiin maisteltavaksi ja hyväksyttäväksi,jos asiakas ottaa viinin kaada silmämääräisesti 16cl.

6. Kaadon jälkeen pyöräytys ja pyyhi pullon kaula.

Mitä tarkoittaa temperointi?

Viinin viilentämistä oikeaan tarjoilulämpötilaan.

Mitä tarkoittaa dekantointi (=eli ilmastoiminen/hapettaminen)

Viinipullosta kaadetaan viini toiseen astiaan esim; karahviin, silloin pohjalle kerääntynyt sakka ja viinikivi (omena&viinihappo) jäävät pulloon.

Väkevät viinit moniste

Englanniksi

FORTIFIED WINE TAI LIQUER WINE

Väkevöinti voi tapahtua kolmessa eri vaiheessa:

1. Käyttämätön perusmehu väkevöidään

2. Keskeytetään viinin käyminen väkövöimälöä

3. Valmis viini väkevöidään

Väkevät viinit jaetaan kahteen ryhmään:

1.LUONNON VIINIT joita yleisempiä ovat: sherry,madeira,portviini, malaga ja marsala

2.AROMATISOIDUT viinit eli maustetut viinit, joista yleisin on vermutti

Toinen tapa jakaa edellämainitut viinit kahteen eyhmään, on jakaa ne rypälepohjaisiin viineihin ja marjaisat&hedelmäviinit

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

VÄKEVÄT VIINIT BLOGITEHTÄVÄ/ RANSKA

Väkevät viinit sisältävät käymisalkoholin ohella tislattua väkiviinaa. Väkeviin viineihin kuuluvat sherry, portviini sekä useat maustetut viinit kuten vermutit.
Ranskan viisi tärkeintä viinialuetta ovat Bordeaux, Bourgogne, Rhone, loire ja Alsace

Ranska on vanhan maailman viinintuotantoa

Bordeaux -tunnetaan yhtenä maailman laadukkaimpien viinien tuottajana. Seudulla valmistetaan sekä puna- että valkoviiniä.Bordeaux’n Pomerolista tulee maailman kallein punaviini, Château Petrus, ja Sauternesin alueelta, maailman kallein valkoviini,Chateau d'Yquem.

Château d'Arche 2008

Makea, hapokas, aprikoosinen, hennon hunajainen, jalohomeinen, rodukas jälkiruoka viini

Ranska, Bordeaux

Rypäle: Sémillon, Sauvignon. 2008

Château d'Arche, AC Sauternes, 2ème Cru

Viini sopii makeiden jälkiruokien kanssa,marjojen ja hedelmien kanssa, myös voimakkaiden juustojen kanssa.

Sopii :Nautiskelu juomaksi ruuan kanssa tai ilman.

Valmistus:

Jalohomeen rusinoimista rypäleistä, käsinpoiminta. Käyminen tammitynnyreisssä, joista 1/3 uusia.

Kypsytys:

18–24 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä.

Noilly Prat Original Dry

Kuiva Vermutti 18,0%

Kullankeltainen, kuivahko, sitruunainen, yrttinen, mausteinen, hennon katkeroinen.

Sopii seurustelujuomkasi, mietojen juustojen kanssa ja vaikka aperitiiviksi.

BLÓGITEHTÄVÄ VIINIT SAKSA

Saksan Viinialueet

Saksan viinialueet jakautuvat kolmeentoista laatuviinialueeseen sekä seitsemään pöytäviinialueeseen, jotka menevät lomittain toistensa päälle. SAKSA on vanhan maailman viini maa.Laatuviinialueet (Anbaugebieten) ovat:

AHR

Ahr – Spätburgunder-viineistään tunnettu pieni viinialue.

Baden – Saksan lounaisnurkassa sijaitseva, Pinot-viineistään tunnettu viinialue.
Franken – kalkkisella maaperällä sijaitseva viinialue, joka tunnetaan erityisesti kuivista ja voimakkaista Sylvaner-viineistään.
FRANKEN

Hessische Bergstraße– erityisesti Rieslingin kasvatukseen keskittynyt pieni viinialue.

Mittelrhein – Rein-joen keskivaiheilla sijaitseva viinialue, jossa ollaan keskitetty erityisesti Riesling-viineihin.

Mosel – erityisesti puolikuiviin, kevyisiin, raikkaan hapokkaisiin ja mineraalisiinRiesling-viineihin keskittynyt viinialue.

MOSEL

Nahe – runsaasti erilaisia viinejä tuottava viinialue, joka tuottaa mm. maailmanmaineeseen yltäneitä Riesling-viinejä.

Pfalz – Saksan toiseksi suurin viinialue, jossa tuotetaan niin valko- kuin punaviiniäkin. Alueelta tulee erityisesti mainetta keränneitä voimakkaita ja kuiviaRiesling-viinejä..

Rheinhessen – Saksan suurin viinialue, ennen keskittynyt erityisesti edullisiin, yksinkertaisiin ja makeisiin valkoviineihin, mutta nykyisin pyrkii parantamaan viiniensä laatua.

Saale-Unstrut – Saksan pohjoisin viinialue, toinen kahdesta entisen Itä-Saksan alueella sijainneesta viinialueesta.

Sachsen – toinen kahdesta entisen Itä-Saksan alueella sijainneesta viinialueesta.

Württemberg – erityisesti punaisiin viineihin keskittynyt alue; erityisesti paikallinenTrollinger-rypäle on alueella suosiossa

SAKSAN MERKITTÄVÄMPIÄ RYPÄLEITÄ:

Punaiset:

Dornfelder – 1970-luvulla kehitetty saksalasperäinen punainen rypälelajike, joka viihtyy hyvin yleisesti vaaleiden rypäleiden kasvatukseen soveltuvilla alueilla. Dornfelder-viinit ovat usein tummempia ja intensiivisempiä kuin perinteiset saksalaispunaviinit ja ovat aromeiltaan kukkaisia, luumuisia ja tumman marjaisia. Dornfelder-viinit usein kypsytetään tammitynnyreissä.

Spätburgunder (Pinot Noir) -Saksan arvostetuimmasta punaviinirypäleestä saadaan täyteläisiä, sametinpehmeitä viinejä, joiden aromi on aavistuksen verran makea ja hedelmäinen. Saksa onkin Ranskan ja USA:n jälkeen maailman kolmanneksi suurin pinot noir -tuottaja. Tietojen mukaan rypälettä on viljelty Saksassa jo 800-luvulla. 1200-luvulla se levisi voimakkaasti luostarien toimesta kotiseudultaan Burgundista itään ja pohjoiseen.

Spätburgunderissa on usein pehmeämmät tanniinit, ja siksi se sopii erinomaisesti aasialaisten ruokien, grillatun lohen, lintu- ja riistaruokien sekä ankan seuraksi.

Spätburgunder Weissherbst on kyseisestä rypäleestä valmistettu hennonvärinen rosé. Viini sopii hyvin esimerkiksi alkuruokien ja kevyiden liharuokien kanssa. Raikas, hyvin viilennetty rosé (9-13 astetta) sopii myös aperitiiviksi tai kesäpäivänä nautittavaksi.

Spätburgunder (Pinot Noir)

Saksassa valmistetaan kaikkia viinien perustyylejä: punaista, valkoista, roséeta ja kuohuvaa, niin kuivana, puolikuivana, puolimakeana kuin makeanakin. Suuri osa saksalaisviineistä on puolikuivasta aina makeaan ulottuvaa valkoviiniä, jollaisista Saksa on viinimaana erityisen tunnettu. Tästä huolimatta Saksassa valmistetaan myös maailman parhaimpiin lukeutuvia, äärimmäisen tyylikkäitä kuivia valkoviinejä, pääasiassa Rieslingistä.Saksalaiset punaviinit ovat perinteisesti olleet melko kevyitä, marjaisia ja hailakanvärisiä, vaikka nykyisin mm. Dornfelderistä valmistetut rotevammat punaviinit ovat saaneet enemmän jalansijaa.Useimpien saksalaisten viinien yhteinen piirre on runsashappoisuus, johtuen sekä maan pohjoisesta sijainnista, jonka vuoksi viileät säät ei usein anna rypäleiden kypsyä täysin kypsiksi, että yleisesti käytetyistä runsashappoisista rypälelajikkeista.

MINKÄ RUOKIEN KANSSA PINOT NOIR VIINIT SOPII?

Herkkutatit ja muut sieni metsän antimet sekä riistalinnut, niissä on sellaisia makuja joita hapokkaan marjaisa, keskitäyteläinen pinot noir nostaa esiin. Voimakaan tanniininen ja täyteläinen punaviini sen sijaan peittää nämä herkät maut.

Kana ja lisukkeista riippuen myös paistettu vaalea kala maistuu pinot noirin kanssa, samoin uuden sadon haudutetut juurekset, pinot noir sopii myös mietojen juustojen kanssa kuten brien.

Valkoiset:

GRAUBURGUNDER (muualla maailmassa Pinot Gris) – siniharmaa rypäle, josta valmistetaan Saksassa usein melko täyteläisiä ja puolikuivia valkoviinejä.

GRAUMBURGUNDER

Tehtävässä kysyttiin myös käytetäänkö ns rypälesekoituksia tässä on yksi:

Rivaner (Müller-Thurgau) – Sveitsissä Rieslingiä ja Sylvaneria risteyttämällä kehitetty valkoinen rypälelajike. Saksan toiseksi yleisin valkoinen lajike, joka tuottaa helppohoitoisesti runsaita satoja. Viinit ovat yleensä makean hedelmäisiä ja vähähappoisia ja tarkoitettu nuorena juotaviksi.
RIESLING Riesling on Saksan – ja kenties koko maailman – tärkein rypälelajike. Ensimmäinen kirjallinen maininta Rieslingistä on peräisin 1400-luvulta. Nykyään yli puolet koko maailman Rieslingin viljelyalasta sijaitsee Saksassa. Mikään muu valkoviini ei ilmennä paremmin alkuperäänsä ja kasvuympäristöään. Rieslingille on tunnusomaista eleganssi, tiivis hapokkuus, vivahteikkuus, pitkäikäisyys ja erinomainen yhdis - teltävyys erilaisten ruokien kanssa. Raikas omena, kypsä persikka, runsas mineraalisuus tai hunajainen jaloarominämä ovat variaatioita teemasta nimeltä Riesling.

RIESLING

Viinin valmistus

Saksa on maailman pohjoisimpia viininviljelyyn soveltuvia maita. Rypälesadon kasvattaminen täydellisen kypsäksi on erityisen haastavaa, koska sää vaihtelee jatkuvasti. Viinitarhat on yleensä istutettu vuorten rinteille tuulelta suojaavien metsien alapuolelle ja lähelle auringonvaloa heijastavaa jokea, lähinnä Reiniä ja sen sivujokia. Tämä lievittää ilmaston aiheuttamia rasituksia.Saksassa rypäleiden kasvukausi on pitkä, ja sateen ja auringonpaisteen määrän on oltava tasapainossa. Rypäleet kypsyvät hitaasti ja säilyttävät hedelmäisen, raikkaan happoisuutensa. Samalla niihin kehittyy luontaisia sokereita ja ne imevät mineraaleja maaperästä. Näin saksalaiset viinit saavat jäljittelemättömän raikkautensa sekä maku- ja tuoksuvivahteensa.
Rypäleiden viljelyä ajatellen ovat ilmaston vähimmäisvaatimukset seuraavat:

1 300 aurinkotuntia vuodessa

keskilämpötila vähintään 15 astetta kukinnan aikana sekä 18 C kypsymisen aikana

sadetta vähintään 400-500 ml neliötä kohden vuodessa

SADONKORJUU JA PURISTUS

Kun rypäleet on poimittu, ne kuljetetaan puristamoon. Valkoiset rypäleet rikotaan ja puristetaan välittömästi, jotta käyminen ei ehdi alkaa. Myös kuoret poistetaan. Puristaminen tehdään varovaisesti, jotta kivet eivät anna viinille kitkerää makua. Punaisia ei puristeta heti, vaan ne vain rikotaan, minkä jälkeen ne saavat esikäydä noin viikon verran. Sinä aikana liukenee kuorissa oleva punainen väriaine mehuun. Mikäli punaisista rypäleistä valmistetaan valkoviiniä, on kuoret poistettava heti. Sen jälkeen mehu siirretään puutynnyreihin tai terästankkeihin ja varsinainen käyminen alkaa.

Käyminen on luonnollinen prosessi. Rypäleiden pinnalla on hiivasieniä, jotka joutuessaan tekemisiin mehun sisältämän sokerin kanssa alkavat lisääntyä ja muuttavat sokerin hiilidioksidiksi ja alkoholiksi. Korkea sokeripitoisuus merkitsee korkeampaa alkoholipotentiaalia.

Käymisaika vaihtelee parista päivistä moneen kuukauteen, viinistä riippuen. Käymistä on valvottava tarkoin. Se ei saa tapahtua liian nopeasti, sillä silloin viini ei saa rypäleistä tarpeeksi makua ja aromeja.

Jos sokeria ei ole tarpeeksi, ei alkoholia synny tarpeeksi eikä viinistä tule tasapainoista. Tällöin viljelijä voi lisätä sokeria ennen käymisen alkamista, jotta potentiaalinen alkoholipitoisuus saadaan tarpeeksi korkeaksi. Tätä kutsutaan ranskalaisen kehittäjänsä mukaan chaptalisoinniksi. Predikaattiviinejä ei kuitenkaan saa chaptalisoida.

VIININ JÄLKIKÄSITTELY

Käynyt viini siirretään varastotynnyreihin, joissa se saa levätä viileässä ja pimeässä, 11-12- asteen lämpötilassa, vuorokauden ympäri, vuoden ympäri monimutkaisen aromin kehittyessä kellarimestarin tarkassa valvonnassa. Kun mahdollinen sakka on laskeutunut tynnyrin pohjalle, siiretään viini uudellen puhtaisiin tynnyreihin. Siirto voidaan vielä uusia muutamia kertoja viinin kypsyessä.

Jotkut viinit, Saksassa erityisesti punaiset ja valkoiset Burgunder- tai Pinot-rypäleet, varastoidaan tammitynnyreissä, jotka antavat oman persoonallisuutensa makuun. Varastointi on viinin maun ja laadun kannalta olennaista, mutta kaikki viinit eivät parane pitkästä varastoinnista. Nykyisin kysytään tuoreita, raikkaita viinejä, ja moni viini pullotetaan mahdollisimman lyhyen varastointiajan jälkeen. Laadukkaita huippuviinejä varastoidaan pitkään ennen kuin ne pullotetaan.

Varastoitaessa viini kypsyy, pahimmat tanniinit pehmentyvät ja tuoksu ja maku kehittyvät. Kypsyminen yhdistää eri ainesosat, sillä viini koostuu monesta tuhannesta eri kemiallisesta aineesta.

Viinit pullotetaan täysin steriileihin pulloihin ja niiden annetaan vielä jonkin aikaa rauhoittua ennen kuljetusta, joitakin pulloja taas varastoidaan vuosikausia.

VIININ VARASTOINTI JA VANHENEMINEN

Viinin kehitys jatkuu vielä pullotuksen jälkeenkin. Useimmat saksalaiset QbA- ja Kabinett-viinit ovat ostettaessa valmiita juotavaksi, vaikka ne usein saavuttavatkin kypsyytensä huipun vasta neljän tai viiden vuoden ikäisinä. Korkealaatuiset Spätlese- ja Auslese-viinit sekä Selection ovat parhaimmillaan 5-10 vuoden ikäisinä. Oikein varastoituina ne säilyvät hyvinä vielä monen vuoden ajan. Alueellisesti ajatellen Rheingaun viinit tarvitsevat usein vielä muutamia vuosia täyden kypsyyden saavuttamiseksi, kun taas esimerkiksi Rheinhessenin, Pfalzin ja Nahen viinit kypsyvät yleensä hiukan nopeammin.

Kun viiniä hankitaan varastoon, kannattaa ensin maistaa sitä. On hyvä myös ostaa useita pulloja samaa laatua, jotta viinin kehitystä voitaisiin seurata pistokokein. Huomaa, että pienessä pullossa viini kypsyy nopeammin kuin isossa. On myös hyvä valita viinejä, joiden kaulassa näkyvä ilmamäärä on mahdollisimman pieni.

maanantai 26. lokakuuta 2015

VKO 43

Joo elikkäs mä alan taas kirjottaan koulublogia, jossa kerron mitä oon koulussa tehny.

Etätehtäviäkin tänne tulee opettajia varten.

MAANANTAI 19.10

Olimme hätäensiapukurssilla koooooko päivän jaakonkadulla.

Opettelimme painalluspuhallusta ja AED:tä Ensio nuken kanssa.

Harjoittelimme myös painesiteitä ranteeseen sekä sormiin.

KESKIVIIKKO 21.10

Päivämme alkoi 8.05, jolloin piti olla jo tarjoilijan vaatteet päällä, lounas-kahvila Punaportilla.

Olin julian kanssa ns linjasto vastaava.

Puhdistin linjastoa ainakun siinä oli vähänkin jotain likaa. Mukavampi asiakkaiden on ottaa ruokaa kun linjasto on puhdas. Julia lähti joten jäin yksin vahtaamaan linjastoa. Huikkasin keittiölle ainakun jotain piti lisätä.

Ruokana oli muusia ja kalaa. Mutta ruoka pääsi silti loppumaan, syy ei ollut minun vaikka keittiöstä minulle niin sanottiin että en tarpeeksi ajoissa Kertonut mitä piti lisätä, kerroin kyllä mutta kommunikaationi keittiön opiskelijoihin ei pelannut.

Keittiössä oli hälinää ja ruoka ei vaan pysynyt asiakkaiden tahdissa, epätietoisuus häiritsi asiakkaita mutta asiakkaille täytyi vaan sanoa että ruoka tulee pian ja olemme pahoillamme.

Asiakkaat olivat kyllä ymmärtäväisiä.

Osalla asiakkaista oli kiire ja he päätyivät nopeampaan ratkaisuun ja ottivat kasvisvaihtoehdon joka oli sinä päivänä kasvispiirakka.

välillä mun täytyi mennä auttamaan miia, maijua ja jenniä blokkaamaan ja täyttämään vesikannuja.

Päivä meni nopeasti ja mielestäni suoriuduimme silti todella hyvin vaikka ruokaloppuikin kesken. Niinat ja monica pyöritti kapinettiä niin hyvin etteivät he edes apua tarvinneet, tai eivät ainakaan apua pyytäneet.